Bali wrap up

Kun on pari viikkoa surffanut aamuin illoin ja viipottanut rantabaareja kun pahaiset teinit pitkin Ibizaa (siis aina kun veskistä pääsi irtoamaan) niin sitä alkaa ihminen olemaan loman tarpeessa. Me siis päätettiin parin tytön sekä tämän mainostoimistopariskunnan kanssa (joihin siis tutustuin surffileirillä) lähteä Lembonganin saarelle muutamaksi päiväksi. KVGM (kato v***u google maps) jos kiinnostaa yhtään missä päin maailmaa kyseinen saari on.

Sen voin kertoa, että se on lähellä paratiisia maan päällä. Autoja on ehkä kolme. Skoottereita kolmetuhatta ja niillä pistetään menemään pikkuteillä minkä ehitään. Ihan mielettömän mahtavat reeffit snorklailuun ja vene+kapteeni päiväksi -vuokrat aivottoman halpoja. Siis porukalla. Yksinään vois kirpasta, mutta kirpasis se yksinään snorklailukin. Vähän.

Kokeiltiin myös stand up paddle surffailua. Tai no, ei sitä kyllä surffaamiseks voi sanoa eikä se oikeestaan sopinut meille yhtään. KVV (kato vaikka vimeosta).

Tässä teille pieni kuvareportaasi Lembongan Islandilta.

Kuvasssa yllä: Otettiin sitten majoitus Tripadvisorin suosittelemasta Lembongan Cliff Villasta. Ei tullu mieleen etukäteen miettiä mitä se cliff siinä mahtais tarkottaa. Kuvassa näettekin helvetin portaat ylhäältä kuvattuna. Nämä neljäsataa porrasta piti rampata ylös, jos halusi ilmastoituun huoneeseensa mäen päälle ja saman verran alas, jos tohti itselleen Bintang (paikallinen olut) illallisen. Huone oli kyllä hieno ja siellä asui ehkä yhdeksän gekkoa.

Tämä näkymä löytyi portaiden alapäästä. Ei paha. Suosittelen lämpimästi Cliff Villas majoitusta (koska ehdin tässä vaiheessa jo autuaasti unohtaa sydäninfarktin jonka sain kun ramppasin portaita).

Joku maisema. Tykkään.

Ja tässä, kun juttelin jo siitä snorklaamisesta.

Ja kun on nyt päästy näiden auringonlaskujen ja maisemakuvien maailmaan, niin eiköhän laiteta vielä Dream Beachin sunset teille tähän näin, että pätkähti.

Lembonganilta päästiinkin sitten Ubudiin, joka on skidisti pohjoiseen. Hippikaupunki keskellä viidakkoa. Mieletön luonto, paljon apinoita ja selkeesti parhaat (ja myös ensimmäiset) punaviinit sitten suomesta lähdön, mutta parin päivän jälkeen mä olin näkevinäni Julia Robertsin jokaisessa kadun kulmassa ja kun torimuijat alkoi huutelemaan mulle eat pray love -niin mulla hitsas kiinni ja varasin hotellin Balin länsirannikolta. Mainostoimistopariskunta oli siellä jo, joten uskaltauduin... Ei ois pitänyt.

Sanur Beach. Jos Balista noin yleisesti sanotaan, että se on Aussien Teneriffa niin mä kyllä sanoisin, että Sanur on sitten se Mallorca. Voi helvetti mitä jengiä siellä pyöri. Ensinnäkin koko ranta on pelkkää helvetillistä resorttia all inclusive. Itse kun bunkkaa budget majoituksessa ilman uima-allasta tai muita mukavuuksia, ensimmäinen vuokrattava aurinkotuoli koko biitsiltä löytyi vartin kävelyn jälkeen. Tuolivuokran (15 000 IRD tinkimisrituaalin jälkeen) lisäksi se mamma yritti myydä mulle Buddha patsasta, RoyBon aurinkolaseja ja omaa poikaansa. Ai jumalauta.

Toiseksi täällä näyttäis jengi jääneen vahvasti 80- ja 90-luvuille noin niinkun mitä tulee pukeutumiseen ja perus käyttäytymiseen. Ja jos jollekin jäi epäselväksi nyt ei puhuta paikallisista. Mainostoimistopariskunnan otettua tänään ansaitut hatkat tästä mestasta mä illastin yksin paikallisessa irkkubaarissa (!) noin 120-vuotiaan pariskunnan kanssa. Molemmilla helotti otsalamppu (sellaset Biltema malliset) otsalla koko dinnerin ajan. Harmittaa ihan etten kehdannu ottaa kuvaa.

No. Tämän kaiken jälkeen mulla napsahti sen verran, että heittäydyin ihan hipiksi. Tässä teille kuva joogapaikasta, jota paikalliset kutsuu Turtleksi. Kokonaan bambusta kyhätty kaksikerroksinen hökkeli, jonka yläkerrassa, avoimessa merituulessa kuulkaa joogattiin tänään puoltoista tuntia ja huomenna aamusta toinen mokoma.

Viimeiset päivät päätin viettää surffihuudeilla eli muutama päivä tätä seikkailua vielä jäljellä. Seminyak tuntuu jo ihan kodilta, kun siellä pari viikkoa tosiaan ehti rutuuttaa menemään. Suunnitelma viimeisille päiville ennen Australiaa on surffata, sportata ja maata hieronnassa. Yksin. Ihan niinkun alunperin pitikin, mutta mitä helvettiä, sitten tutustuin ihmisiin ja aloinkin sosialisoida. Hmmph!