Alkoholismi

Tämä on jo toinen kerta, kun mulla on blögikuvassa punaviinipulloja ja saattaa tulla vähän puun takaa, mutta nyt on kuulkaa sellanen juttu, että meikäläisestä on tullut alkoholisti. Ei niin, että aikaisemminkaan olis lasiin syljetty, mutta nyt on kyllä tullut nojailtua mukiin sen verran, että ette ihan heti usko. Jos nyt karkeesti laskee niin siitä kun reissuun lähdin niin ainoat päivät ilman alkoholia oli Bali bellyn parhaat päivät. Nohevimmat laskee nopeesti, että aika pitkä ränni on tässä ollut. Ei ole normaalia tällainen.

Eikä tätä vissiin pitäis vielä edes osata myöntää, mutta uskokaa pois tämä ei ole perinteinen kiellä-hyväksy-myönnä -addiktion ratkaisumalli. Myönnän tämän nyt suoraan jo tässä vaiheessa, mutta en aio muuttaa tapojani. Aion vastedeskin naukkailla naapurin Macaulay Cleanskins bottleshopin Shirazia ($10 /pullo) ja olla joka toinen ilta ihan moido ja joka toinen ilta verrattain ajoissa nukkumassa. Kuvakin on ihan ehta eikä yhtään photoshopattu. Tänään just haettiin uus stash.

Sitten tästä juomisesta päästäänkin krapulaan, kuten normaalisti hommat etenee. Suomalainen krapulahan menee suunnilleen niin, että ensin vuodatat kyyneleitä vessan lattialla kauheessa hedarissa aamuyöstä aamukymmeneen, jonka jälkeen kello on sen verran että soitat siskolle/äitille/kaverille ja itket kuinka just tällä hetkellä masentaa vähän kaikki, et todellakaan ota vastuuta omista tekemisistäs edellisenä iltana vaan syytät kanssaihmisiä, nukahdat muutamaksi tunniksi ja koska aina on talvi seuraavaksi heräät kun ilta alkaa hämärtää (eli kolmelta) ja tajuat, että jumalauta tässä on ihmisen syötävä että pysyy hengissä, lähdet lähimpään alepaan/mäkkäriin/kebabmestaan hakemaan take awayta ja vietät loppuillan sohvalla syöden, tuijottaen jotain kauheeta paskaa telkkarista ja nukkumisesta seuraavana yönä, joka mitä todennäköisimmin on sunnuntain ja maanantain välinen ei todellakaan tarvii edes haaveilla, koska Jurassik Park 6 ja armoton lakanoihin hikoilu alkaa sillä siunaamalla, kun edes ajattelet valojen sammuttamista.

Ei oo täällä moista tapahtunut. Ulkomailla ei koskaan oo sellasta krapulaa kun kotona normaalisti noin kolmen lasillisen jälkeisenä sunnuntaina? En valita, mutta ihmettelen.  Lähinnä oon heräillyt aamulla usein ennen kymmentä kivasti, venytellyt vähän (silleen autuaasti), vetänyt vermeet niskaan ja lähtenyt surffaamaan/hyppäämään/aamulenkille tai muuta sellasta.

Taidan hakea toisen lasillisen.

Ja muutenkin menee ihan mahtavasti täällä Melbournessa. Ekat 6 päivää meni hypätessä noin 150km pohjoiseen paikassa nimeltä Nagambie eli juuri Tullamarinen lentokenttää enempää en ole ehtinyt vielä Melbournesta näkemään. Laittelen sitten ens kerralla kuvia, jos jaksan.

Ja nää Aussit on ihan mahtavaa porukkaa. Noin yleisesti vihaan yleistyksiä, mutta yhtään todellista kusipäätä en ole vielä tavannut eli voin sanoa, että nää on kaikki hyviä tyyppejä. Tykkään myös mun kämppiksistä, koska ne on ihan irti punaviinin kanssa kuten itsekin olen.

Kusipäitä odotellessa.