Hyvää uutta vuotta!
Hyvät blögaajat kirjottelee kuukauden välein eiks ni.
Ihmettelijöille tiedoksi, että vanha ihminen tarvitsee tilan ja aikaa hengittää! Niinpä tämä eläkeläinen päätti tulla Dubai viisumin umpeuduttua hetkeksi kylmään pohjolaan. Kuva on tältä päivältä ja kuten kuvitella saattaa, vielä on hanimuuni menossa tän kaiken lumen ja kylmyyden keskellä. Huomenna varmaan ranteet auki jo ja pitää alkaa juomaan entiseen malliin (on muuten ollu ekat täysin alkoholittomat kolme päivää sitten... Bali bellyn? ai jumaliste mikä spurgu!).
Ei, en päätynyt surffiopettajaksi Balille enkä Aussimiehen kainaloon Ausseihin yhtään sen enempää kun sheikin jalkavaimoksi kamelifarmillekaan. Aivan mahtavat melkein 4 kuukautta kuitenkin takana.
En lähtis tässä nyt kauheesti dramatisoimaan, mutta jos et ole kokeillut niin tiedoksi että soolona matkustaminen ottaa yhtä paljon (ellei enemmän) kuin se antaa. Se on meikäläisen persoonalla full on 24/7 ja eihän sitä nyt pysy järki päässä kovin kauaa sellaisessa menossa. Nyt on ainakin hetki aikaa miettiä mistä se suurin energia tuli menneiden kuukausien aikana.
Ja jos sitä on ihminen kykeneväinen vähääkään viisastumaan vanhetessaan tai reissuillansa, niin ainakaan se ei ole meikäläiseen tehonnut. Tiedänpähän nyt kuitenkin mistä olisin jäänyt paitsi jos en olis lähtenyt ja tiedän mistä jään paitsi jos en enää lähde... eli eipä hätää. Kunhan pyykit on pesty, univelat kuitattu ja terveys taas kohdillaan (ääni lähti ensimmäinen tammikuuta eikä ole vieläkään tullut takaisin kähinäasteelta) niin Helsinki-Vantaan kansainvälinen kutsuu.
Mä en ole vielä valmis!
(mikä on tietysti ihan vammasesti sanottu kun edellisessä kirjotuksessa just hehkutin että elämäni on valmis... mene ja tiedä)
